Kemiläisen merenrannan katseenvangitsijana hohtaa valtava valkoinen lumilinna. Viime talvena linnan teemana olivat eläinhahmot saduista, Afrikan savanneilta ja Suomen metsistä. Eläinhahmot kurkistelivat lumisiin seiniin taidokkaasti kaiverrettuina tai jäästä veistettyinä.

Maailmankuulu lumilinna rakennetaan joka vuosi uudestaan. Rakentamiseen tarvitaan 26 000 kuutiota lunta, jota tykitetään merivedestä. Linnan muurit ja holvit rakennetaan suurien kaariholvimuottien ja ylipainemuottien avulla.

2 500 neliön kokoista linnaa oli rakentamassa kaksikymmentä työmiestä ja kahdeksan taiteilijaa, joista osa tuli Venäjältä, Ukrainasta ja Puolasta.

Lumoavan kauniin lumikappelin katossa riippuu kattokruunu. Uskonnollisia symboleita siellä ei ole, vaan se on kaikkien kirkkokuntien käytössä. Lumikappelissa järjestetään vuosittain useita vihkitilaisuuksia.

Lumilinnassa voi myös yöpyä erilaisin jääteemoin koristelluissa sviiteissä. Yhden sviitin seinästä kurkistaa luminen King Kong. Lumisviitin lämpötila on viisi astetta pakkasella, mutta taljoilla vuoratulle pedille on jätetty arktisiin olosuhteisiin tehdyt makuupussit yöpyjiä varten.

Lumilinnan holvimainen lumiravintola tarjoaa paikallisia herkkuja. Jäisenä hohtavat pöydät ja taljoin peitetyt puupankkoistuimet tuovat eksoottista tunnelmaa. Ravintolassa voi vuoden lopusta lähtien ruokailla läpi vuoden.

Lumilinnan kupeessa seisoo rivi kuutionmallisia hirsimökkejä, joiden seinä ja katto ovat lämpölasia. Moderni kuutiomökki on kiiminkiläisen säveltäjän, Ilmari Mäenpään luomus, ja se on päässyt myös sarjatuotantoon.

Kevytrakenteisen olokolo-nimisen mökin tärkein ominaisuus on näkymä taivaalle. Mäenpää on kuvaillut sitä ikkunaksi äärettömyyteen. Uni kuution pehmeässä sängyssä, täydessä talviyön hiljaisuudessa on makea.

Kun aamiainen on syöty, on aika lähteä moottorikelkkaretkelle. Voit valita, haluatko olla kuski vai kömpiä moottorikelkan vetämään katettuun rekeen, joka sekin on Mäenpään suunnittelema.

Reki on lämmitetty, ja taljojen päällä köllötellessä voi katsoa sivuikkunoista valkoista jäälakeutta tai kattoikkunasta Perämeren ylle kaartuvaa taivasta.

Matka vie Selkäsaareen, paikallisten suosimalle ulkoilualueelle. Saaressa on keväisin auki oleva hiihtomaja ja tilaussaunoja paljuineen.

Uskaltaisitko heittäytyä jäiseen mereen ja antaa kelluntapuvun kannatella? Aasialaiset turistit uskaltavat, ja näyttävät jopa nauttivan.

Voit kokeilla jääkelluntaa jäänmurtaja Sampolla, joka on ajettu Ajoksen satamasta merelle. Sampolle pääset lumilinnan pihamaalta lähtevällä ohjatulla moottorikelkkasafarilla. Retkiä järjestää Kemiin toimintaansa laajentanut Lapland Safaris.

Asiansa taitava jäänmurtajaisäntä, syntyperältään sveitsiläinen, nyt kemiläinen Oskar van Ieperen kertoo sujuvasti suomeksi laivan historiasta ja opastaa pukeutumaan kelluntapukuun. Hän antaa tarkat ohjeet, miten jäähileiden sekaan mennään uiskentelemaan.

– Sampo rakennettiin vuonna 1961, ja se jäi pois aktiivikäytöstä vuonna 1986. Kemin kaupunki osoitti suurta ennakkoluulottomuutta ostaessaan laivan. Risteilyt alkoivat 14. huhtikuuta vuonna 1988. Nyt 95 prosenttia aasialaisista matkailijoista kokeilee jääkelluntaa, keskieurooppalaiset vähemmän!

Laivalla voi nauttia maittavan lounaan joko ennen tai jälkeen kellunnan.

Etsitkö juhla-asua vai haluatko pukeutua fiftarityyliin? Kemissä sekin onnistuu. Valtakadulla sijaitseva Bombus-vaatekauppa on jokaisen vaatteista kiinnostuneen naisen unelmapuoti. Kemiläisen Kaisu Brehmerin ja hänen Helsingistä kotoisin olevan puolisonsa Henrik Brehmerin motto työssään on rakkaus kauneuteen.

– Myymme klassisten vaatteiden ohella Englannissa valmistettuja Lindy Bob -merkkisiä leninkejä, joiden tyyli muistuttaa 1950-luvusta, Kaisu Brehmer kertoo.

Liikkeessä myydään myös tyyliin sopivia koruja, kenkiä ja laukkuja.

Kauppaan on mahdollista päästä myös privaattiostoksille ystäväporukan kesken. Samalla voi saada vinkkejä meikkiin, kampaukseen ja pukeutumiseen alan ammattilaisilta.

Merihovin ravintolaa koristavat muotoilija Paavo Tynellin suunnittelemat kattolampetit, jotka onneksi osattiin säilyttää vuonna 1999 tehdyn peruskorjauksen jälkeen.

Ravintolan historia on maineikas: presidentti Urho Kekkonen yöpyi Merihovissa ensi kertaa vuonna 1959 ja sittemmin useasti vuosittain palatessaan Lapin kalastusreissuiltaan. Siellä vieraili myös Neuvostoliiton suuri poika, avaruuslentäjä Juri Gagarin.

Merihovin perustustyöt aloitettiin sotien jälkeen vuonna 1946, ja valmis Merihovi avattiin yleisölle 27.4.1949. Sodasta johtuneesta materiaalipulasta huolimatta lopputulos oli ja on komea.

Merihovin illallinen on mieleenpainuva. Ravintolan keittiö osaa hommansa, samoin salin puolella työskentelevä henkilökunta.