Noin kerran vuodessa saamme lukea iltapäivälehdistä listan, jossa kerrotaan, mitkä ammatit ovat arvostetuimpia. Lääkärit, erityisopettajat ja hoitoalan sakki nousevat aina kärkisijoille. Yhtä varmasti kuin edellä mainitut nousevat johtoon, ovat puhelinmyyjät ja poliitikot listan hännillä. Se surettaa minua. Poliitikkojen kohdalla surettaa vähemmän – huono kansanedustaja tienaa ihan saman verran kuin hyvä. Puhelinmyyjän kohdalla tilanne on ankeampi.

Olen kuullut puhelinmyyjistä, jotka ovat äveriäitä. Olen melko varmasti myös vastannut heidän soittamiinsa puheluihin ja huomannut yhtäkkiä rupattelevani savolaisaksentin omaavan, lupsakan henkilön kanssa tovin mukavia. Sen päälle on saattanut helposti lähteä Urheilulehden tilaus, vaikka en sitä lukisikaan. Miten tässä näin kävi, tuumasin kai, mutta päällimmäinen tunne oli mukava hetki hienon ihmisen kanssa. Niin toimii raudanluja ammattilainen. Siihen ei astronautti eikä lääkäri pysty. Se on ydin­fysiikkaa.

Ehkä juuri siksi niin moni puhelinmyyjän lähestyminen aiheuttaa ahdistusta. Ei tee mieli jutella ihmisen kanssa, joka ei ole ihan varma pitäisikö hänen olla ollenkaan luurin päässä ja etenkään myydä puhelinliittymiä. Eihän sellaisen bussikuskinkaan kyytiin tee mieli hypätä, joka avaa takaoven, kun olet etuovella. Tai lääkärin, joka kysyy mistä haluaisit, että kuuntelisin tällä hienolla stetoskoopillani.

Koska valitan, universumi huutaa minua keksimään ratkaisun. Ei hätää, se on tässä.

Mikä on myyjän tärkein ominaisuus? Halu myydä. Jos tuote ei miellytä, taitavimmat osaavat jymäyttää jopa itseään. Koska vaikkapa puhelinliittymät ovat harvalle suuri intohimo, olisi kaiketi myytävä jotain, mihin itse suhtautuu kiihkeästi ja mille olisi tilausta. Esitän, että perheenäideille myytäisiin ruokaa. Puhelinmyyjä olisi alueensa rakastetuin henkilö, jos palvelu olisi seuraava: ”Iltapäivää, rouva Javanainen, pitäisikö kaupassa käydä? Mitäs sieltä pitäisi tuoda?” Ja sitten rivakka lähetti laitettaisiin matkaan. Iltayöstä vauhdikas tupakkakuski olisi vertaansa vailla, mutta sitä varten lakia pitäisi sorvata uusiksi, eikä se nyt käy, koska sotekin on vielä kesken.

Myös puhelinmyyjän maksullinen ”kerro huolistasi -palvelu” olisi varmasti iskevä tuote, etenkin sunnuntai-iltaisin. Vika on siis useimmiten tuotteessa! Siitä kärsii kokonainen ammattikunta. Se on väärin.

Seuraavan kerran, kun ujo puhelinmyyjä soittaa, suhtaudu lämmöllä. Hän on ehkä elämänpolkunsa alussa, eikä vielä tiedä loppusijoituspaikkaansa. Ajattele, että hän haluaisi ehkä oikeasti myydä hevostarvikkeita, puutarhatyökaluja tai kalastusvehkeitä, mutta käsillä sattuu olemaan vain väsyneitä liittymiä. Kannusta heppua opiskelemaan.

Jos ostat myyjältä liittymän, tiedät olevasi ammattilaisen käsissä. Onneksi olkoon! On aina ilo seurata ammattilaisen toimintaa.