Islanti on maailman upeimpia luontokohteita. Missään muualla ei voi kokea jäätikköjä, kuumia lähteitä, tulivuoria ja muita upeita luonnon­ihmeitä yhtä helposti.

Islannin kiertäminen vuokra-autolla on helppoa. Saaren kiertävä asfaltoitu päätie on noin 1 300 kilometriä pitkä, ja sen varrella on suurin osa maan upeimmista luontokohteista. Saaren kiertää ilman kiirettä noin viikossa. Jos tekee mieli pysähtyä vaikkapa patikoimaan tai ratsastamaan, kannattaa varata kymmenisen päivää.

Majoitus on hyvä varata etenkin kesäaikaan etukäteen. Hotellit ovat kalliita (2 hh alkaen 250 euroa), mutta majataloissa hinnat ovat edullisempia. Islantilaiseen arkeen pääsee kurkkaamaan yöpymällä paikallisilla maatiloilla (hey.is).

Iceland on Your Own -bussipassilla (re.is) voi matkustaa saarella ­valitsemallaan reitillä. Saaren kiertämiseen oikeuttavan lipun hinta on alkaen 250 euroa.

Ensivaikutelma on hiljainen. Jäätikkö näyttää suunnattoman suurelta ja tyhjältä. Äänet alkavat, kun pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan. Pinnan alla solisee vesi. Sulamisvedet kulkevat lukemattomina pieninä puroina jäätikön sisällä. Uuden jäärailon syntyessä ilmoille kajahtaa kumea, räjähdysmäinen ääni.

Jäätiköillä hämmentää myös niiden sinimustaraidallinen väritys. Islannissa purkautuu tulivuori noin viiden vuoden välein ja tuhkaa lentää usein jäätiköllekin. Kun tuhkakerroksen päälle muodostuu lisää jäätä, jäätikkö saa massaansa uuden vulkaanisen vuosirenkaan.

Islannissa on Euroopan suurimmat jäätiköt. Jäätiköistä suurimpaan, Vatnajökulliin, pääsee tutustumaan Skaftafellin luonnonpuistossa Islannin etelärannikolla.

Jäätikkövaelluksia järjestää esimerkiksi Icelandic Mountainguides (mountainguides.is). Luonnontilassa oleviin jääluoliin pääsee muun muassa Local Guiden (localguide.is) matkassa.

Kirjavat omakotitalot nojailevat toisiinsa kuin hyviä juttuja kertoen. Talot ovat kaikki vähän eri sorttia ja eri kokoisia. Kadut ovat kapeita ja ne on nimetty muinaispohjoismaisten jumalten mukaan. Tunnelma värikkäässä ja pikkuista kylää muistuttavassa keskustassa on rento.

Laugavegurin, Hverfisgatan ja Skólavörðustígurin kadut muodostavat keskustan sydämen. Muovikrääsää myyvät turistikaupat kannattaa kiertää kaukaa ja ­keskittyä niiden sijaan kirjakauppoihin, paikallisia villatuotteita myyviin käsityöläisputiikkeihin ja tunnelmallisiin kahviloihin.

Reykjavík tunnetaan vilkkaasta yöelämästään. Juhliminen keskittyy kaupungin keskustaan. Ilta on hyvä aloittaa kulttuuriväen suosimassa olutkuppila Ölstofanissa (Vegamótastígur 4) tai fiinissä Slippbarinn-cocktailbaarissa (Mýrargata 2). Islantilaiset kiertävät yön aikana monta baaria, mutta kierros aloitetaan vasta puolenyön jälkeen. Bileet ovat parhaimmillaan aamukahden ja puoli viiden välillä. Reykjavikin yöelämän klassikko Kaffibarinn (Bergstaðastræti 1) on aina hyvä valinta.

Viideltä kokoonnutaan nakkikioskille jonottamaan pylsaa eli hodaria (Tryggvagata) ja selvitetään jatkobileiden tarjonta.

Reykjavíkin kaupunginkirjasto (Tryggvagata 15, www.borgarbokasafn.is) järjestää kesäkuukausina joka torstai kello 15 kirjallisuusaiheisen kävelykierroksen Reykjavíkin keskustassa. Liput 12 euroa.

Ensimmäisenä ruokalajina pöytään kannetaan taimenta ja fenkolia. Annos on koristeltu pienin, syötävin kukkasin. Ne ovat peräisin islantilaisesta luonnosta, kuten kaikki muukin ravintolassa.

Islannin ainoa Michelin-ravintola Dill (Hverfisgata 12) on islantilaisen modernin keittiön tienraivaaja. Täällä ei enää kateellisena haikailla keskieurooppalaisen keittiön perään, vaan katseet on käännetty oman maan raaka-aineisiin kuten herkulliseen lampaan­lihaan, kalaan ja kotimaisiin kasveihin.

Satokauden mukaan vaihteleva seitsemän ruoka­lajin menu maksaa 115 euroa.

Vanhan bussiaseman tiloihin kunnostettu ruokatori Hlemmur Mathöll (Laugavegur 107) on mainio paikka istahtaa hetkeksi maistelemaan paikallisia herkkuja.

Ensin riisuudutaan alasti, sitten sukelletaan 40-asteisella oluella täytettyyn paljuun ja odotellaan puolituntinen. Olutkylpy syväpuhdistaa ihon ja hiukset, vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja rentouttaa lihakset.

Olut oli Islannissa kielletty juoma vuoteen 1989 asti. Olutkulttuuri on saarella nuorta, mutta sitäkin innovatiivisempaa. Bjórbödin eli olutkylpylä sijaitsee Pohjois-Islannissa Árskógssandurin pikkukylässä.

Paikan omistajapariskunta perusti Islannin ensimmäisen pienpanimon Kaldin vuosikymmen sitten. Nykyään Kaldi on yksi Islannin suosituimmista olutmerkeistä ja Bjórbödin maan ainoa olutkylpylä.

Yksin otettava olutkylpy (bjorbodin.is) maksaa 65 euroa. Parikylvyn saa 120 eurolla.

Ratsut innostuvat ja vehreän laakson täyttää rytmikäs kavioiden kopina. Hevosten selästä kuuluu naurunpyrskähdyksiä. Tölttipyrähdys vapauttaa energiaa hevosista ja jännitystä ratsastajista.

On helppo ymmärtää, miksi Islantiin tullaan ratsastamaan kaukaakin. Maastot ovat poikkeuksellisen hienot. Jo yhden ratsastuspäivän aikana voi kulkea jylhässä vuoristossa, ylittää kirkasvetisiä puroja ja ihailla pieniä vesiputouksia.

Islannissa ratsastus onkin ennen kaikkea luontokokemus. Se on keino kulkea maastossa, johon ei autolla tai edes omin jaloin olisi mitään asiaa. Islanninhevonen kulkee ketterästi kapeillakin poluilla ja ylittää joet epäröimättä.

Islanninhevonen on jalostunut vuosisatojen saatossa ympäristöönsä sopivaksi. Niillä on pienet ja vikkelät jalat, mutta ison hevosen kaviot. Pitkä ja paksu talvikarva suojaa viimalta talvisin. Nopeaa käyntiä muistuttava nelitahtinen töltti on mukava askellaji istua pitkiäkin matkoja.

Islannissa on 70 000 islanninhevosta ja lukuisia ­ratsastustalleja. Reykjavikin lähellä mukavia päivä­retkiä (2 tunnin retki alkaen 90 euroa) järjestävät esimerkiksi Sydri-Langholt ja Laxnes.

Pitkät hevosvaellukset on varattava kuukausia etukäteen. Viikon hevosvaelluksen hinta alkaa noin 2 000 eurosta. Niitä järjestävät muun muassa Eldhestar, Pólar Hestar ja Svaðilfari. Hinta ei sisällä lentoja.

Islantiin ei saa tuoda käytettyjä ratsastushanskoja eikä nahkaisia ­ratsastuskenkiä. Ratsastusvaatteet on desinfioitava. Katso tarkemmat ohjeet www.mast.is.

Góðan daginn! Hyvää päivää! Islantilaisilla on tapana tervehtiä muita altaassa olijoita tullessaan uimaan.

Uima-altaat ovat islantilaisille yhtä tärkeitä kuin pubit briteille ja saunat suomalaisille. Lämminvesialtaisiin kokoonnutaan tapaamaan ystäviä, juoruamaan ja ennen kaikkea rentoutumaan.

Autenttisimmat uimapaikat (sundlaug) ovat yksinkertaisia kansanuimaloita, joihin sisäänpääsy maksaa vain muutaman euron. Pukukopit ja suihkut ovat sisätiloissa mutta lämminvesialtaat sijaitsevat ulkona.

Islannista löytyy myös luksuskylpylöitä. Niistä tunnetuin on laavakentän päälle rakennettu Blue Lagoon (alkaen 80 €), jonka maidonvaalea ja mineraalipitoinen vesi pehmentää ihoa paremmin kuin yksikään vartalohoito.

Islannissa on satakunta uimalaa ympäri maata. Ne on kaikki listattu osoitteessa www.sundlaugar.is.