Ensin nousee nopeasti korkea kuume, johon liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Sen jälkeen saattaa ilmaantua kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta. Lapsilla saattaa tulla maha- ja suolisto-oireita. Oireet ovat samantyyppisiä, mutta keskimäärin ankarampia kuin tavallisissa flunssissa eli nuhakuumeissa.
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus, jonka itämisaika on useimmiten 1–3 vuorokautta. Sairastunut voi tartuttaa joko pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa tai kosketustartuntana käsien välityksellä niistäessä. Infektoitunut voi tartuttaa muita jo oireita edeltävänä päivänä. Taudin itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 2–3 päivää.
Jälkitautien riski on influenssassa suurempi kuin flunssassa.
1. Mikä on tilanne tällä hetkellä, tartuntatautilääkäri Mari Kinnunen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen THL:n Terveysturvallisuusosaston Infektiotautien torjuntayksiköstä?
– Influenssakausi alkoi poikkeuksellisen varhain, minkä vuoksi myös sairastuneita on enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. A (H3N2)-huipun odotetaan taittuvan pian. Se, tuleeko tämän jälkeen vielä A(H1N1)-virusta ja myöhemmin kevättalvella B-viruksen aiheuttama lievempi epidemia, on vielä arvailujen varassa. Viime influenssakauden 2015-2016 aikana oli havaittavissa kaksi erillistä epidemia-aaltoa. Influenssa A -huippu sijoittui tammi-helmikuulle ja B-huippu helmikuun puolivälistä aina huhtikuun puoliväliin. Influenssa B -infektioiden osalta viime kausi jatkui toukokuun loppuun asti.
2. Miksi influenssa tulee joka vuosi, ja aina joulun tienoilla?
– Suomessa kausi-influenssaepidemia käynnistyy tavallisesti vuodenvaihteessa ja kestää 2–3 kuukautta. Kausi 2015–2016 oli varhainen, tämä kausi oli vielä varhaisempi. Influenssavirukset muuntuvat nopeasti geenimutaatioiden vaikutuksesta. Uusi epidemia lähtee käyntiin, kun virus on muuntunut niin paljon, että se kykenee sairastuttamaan paljon ihmisiä kerralla. Syytä influenssaepidemioiden ajoittumiseen ei tarkoin tunneta, mutta ilmastollisten ja väestöllisten tekijöiden on ajateltu edistävän tartuntoja: kuiva ja kylmä ilma suosii influenssaa ja talviaikaan ihmiset ovat läheisemmin kanssakäymisissä toistensa kanssa sisätiloissa.
3. Mistä tietää sairastavansa influenssaa?
– Oireiden perusteella ei voi varmasti tietää sairastavansa influenssaa. Vanhuksilla ja riskiryhmillä influenssa voi olla epätyypillinen, jopa kuumeeton. Osalla henkilöistä influenssatartunta voi olla oireeton. Influenssaa tautina voidaan epäillä, kun tiedetään, että paikkakunnalla on meneillään influenssaepidemia. Yleensä influenssa alkaa kuitenkin rajummin oirein kuin tavallinen flunssa. Osa influenssainfektioista varmistetaan laboratoriotestillä, erityisesti, jos aloitetaan viruslääkehoito tai on vakavia oireita, joiden vuoksi sairaalahoito on tarpeen.
4. Miten tautia voi hoitaa kotona?
– Hoito on oireenmukaista eli lepo, runsaasti nesteitä ja tarvittaessa voi ottaa kuumetta alentavaa ja kipua lieventävää lääkettä. Lepo kotona edistää parantumista ja samalla estää taudin ja virusten leviämisen muihin henkilöihin. Terveet aikuiset toipuvat taudista yleensä 1–2 viikossa.
5. Milloin täytyy lähteä lääkäriin?
– Jos tauti pitkittyy tai siihen liittyy vakavia oireita, esimerkiksi hengenahdistusta tai yleistila heikentyy, on syytä hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon, jolloin lääkäri arvioi lääkehoidon tarpeen.
6. Kenelle influenssa on vaarallinen?
– Riskiryhmään kuuluvia henkilöitä ovat esimerkiksi ne, joilla on krooninen sydän-, keuhko-, aineenvaihdunta- tai maksasairaus tai munuaisten vajaatoiminta. Myös vastustuskykyä heikentävää tautia tai hoitoa saavat henkilöt kuuluvat riskiryhmiin. Vanhuksille ja pitkäaikaissairaille influenssa jälkitauteineen voi olla vakava, jopa hengenvaarallinen. Raskaana olevalla on suurempi riski saada vakava tauti, etenkin viimeisellä raskauskolmanneksella. Jos äidillä on jokin perustauti, riski viisinkertaistuu. Lapset joutuvat influenssan vuoksi sairaalahoitoon yhtä usein kuin ikääntyneet. Yleisimmät syyt lasten sairaalaan joutumiselle ovat verenmyrkytysepäily, alahengitystieinfektio, astman vaikeutuminen tai kuumekouristus.
7. Voiko influenssasta saada jälkitauteja?
– Vanhuksilla ja pienillä lapsilla sekä tiettyjä perustauteja sairastavilla influenssa saattaa johtaa jälkitauteihin, joita ovat muun muassa korvatulehdus, keuhkoputkentulehdus, poskiontelotulehdus ja keuhkokuume.
8. Miten omalla kohdalla voi yrittää ehkäistä tartuntaa?
– Rokotuksen lisäksi hyvä käsihygienia on erityisen tärkeää. Epidemiakauden aikana kannattaa välttää kättelyä ja läheistä kontaktia hengitystieinfektioon sairastuneen henkilön kanssa, mikäli mahdollista.
Maassa kiertää väärä huhu, että rokotteet olisivat loppu. Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:n Rokotusohjelmayksiköstä kertoo, että pistettäviä influenssarokotteita on THL:n varastossa edelleen yli 60 000 annosta. Myös lapsille tarkoitettuja nenäsumuterokotteita on jäljellä.
9. Miksi rokote kannattaa ottaa?
– lnfluenssarokote on paras keino suojautua sekä taudilta että siltä, että levittää tautia ennen oireiden alkua, oireettoman infektion aikana tai oireisena. Rokote kannattaa ottaa erityisesti silloin, jos omassa lähipiirissä on henkilö, jolla on suurentunut riski sairastua vakavaan influenssaan.
10. Miksi joka vuosi tarvitaan uudenlainen influenssarokote?
– Rokotteen antama suoja kestää noin vuoden verran. Influenssavirus muuntaa pintarakenteitaan välttääkseen elimistön puolustusmekanismeja. Tämän vuoksi valtavirukset, eli virukset jotka aiheuttavat eniten tautitapauksia, ovat joka vuosi vähän erilaisia.
11. Voiko rokotteesta huolimatta sairastua?
– Rokote ei koskaan anna sataprosenttista suojaa influenssaa vastaan, sillä influenssaa aiheuttavia viruksia on useita ja virus muuntuu jatkuvasti. Tänä talvena influenssarokote ei ole purrut tautiin niin tehokkaasti kuin odotettiin. Suoja alkaa kaksi viikkoa rokotuksesta.
12. Voiko rokotteesta saada influenssan?
– Tavanomaiset pistettävät influenssarokotteet eivät sisällä kokonaisia, eläviä viruksia, ainoastaan pieniä influenssaviruksen osasia.
13. Entä jos on jo sairastunut?
– Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien. Vaikka epidemia on jo ehtinyt alkaa, rokotus kannattaa edelleen ottaa, eikä siitä ole haittaa, vaikka samaan aikaan saisi tartunnan. Jos on jo saanut influenssatartunnan, rokote ei enää ennätä estää sairastumista kyseiseen influenssavirukseen. Se voi kuitenkin suojata myöhemmin kiertäviltä muilta influenssaviruksilta. Kun influenssarokotuskattavuus nousee ja rokotevirusten ja kiertävien virusten vastaavuus on hyvä, taudin leviäminen vähenee tai estyy. Kuumeisen taudin aikana rokotusta siirretään, kunnes potilas on toipunut.
14. Mistä saa rokotteen, jos ei kuulu maksuttoman rokotuksen kohderyhmään?
– Omalta terveysasemalta voi kysyä rokotusjärjestelyistä. Rokotteen ostamiseen apteekista tarvitaan kuitenkin resepti. Pistettävä rokote maksaa noin 11 euroa. Myös yksityiset terveysasemat tarjoavat rokotuspalveluja.
15. Onko influenssarokote turvallinen?
– Kansallisen rokotusohjelman pistettäviä influenssarokotteita on valmistettu samalla menetelmällä jo 1970-luvulta lähtien. Maailmalla näitä rokotteita on käytetty satoja miljoonia annoksia. Myös nenäsumuterokotetta on käytetty yli kymmenen vuoden ajan. Sitä on annettu miljoonia annoksia erityisesti Yhdysvalloissa, jossa turvallisuusseuranta on hyvin tarkkaa. Nenäsumuterokote voi aiheuttaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta. Pistettävät rokotteet saattavat aiheuttaa rokotuskohdan punoitusta ja aristusta. Joskus rokotetuille tulee lihas- ja nivelkipua, päänsärkyä tai lämpöä. Nämä oireet menevät ohi parissa päivässä ja niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä.
16. Voiko rokotteesta sairastua narkolepsiaan?
– Lisääntynyt riski sairastua narkolepsiaan havaittiin influenssapandemian torjuntaan käytetyllä Pandemrix-sikainfluenssarokotteella. Kausi-influenssan torjuntaan tällä kaudella Suomessa käytettävät rokotteet eroavat Pandemrix-rokotteesta siten, että niissä ei ole samanlaista antigeeniseosta eikä tehosteainetta.
17. Ehtiikö vielä ottaa rokotteen?
– Epidemian toinen aalto saattaa tulla kevättalvella B-viruksen kohdalla. Siksi rokote kannattaa ottaa. ●
Tuoreimmat tiedot influenssatilanteesta THL:n
ajantasaisesta influenssakatsauksesta www.thl.fi
Teksti Eve Hietamies, kuva Fotolia
