Punaiset peppiletit heilahtavat ulko-ovella, iloinen ääni kutsuu astumaan peremmälle.
Letit ja ääni ovat Aira Samulinin, jonka kaupunkikoti on Helsingin Bulevardilla, se toinen tunnetumpi Hyrsylän Mutkassa Lohjalla.
Koti on täynnä onnittelukukkia, jotka Aira sai täytettyään 89 vuotta. Synttäridiskoon Helsingin Bottalle tuli 500 vierasta, ja juhlakansa sai tanssia päivänsankarin johdolla sydämensä kyllyydestä.
Vieraat vannottivat, että ensi vuonna tanssitaan vielä isommissa bileissä, 90-vuotispäivän kunniaksi.
Eteisessä on juhlien jäljiltä oranssit miesten kalossit.
– Naapurin poika oli kanssani yöjalassa, kun hän yöllä ystävällisesti auttoi minut juhlista kukkineni kotiin, vaikka hänellä oli aamulla lähtö lentokentälle, työmatkalle. Kalossit jäivät kiireessä, Aira Samulin kertoo.
Auttaminen tarkoittaa kukkien kuskaamista, ei syntymäpäiväsankarin. Aira Samulin ei täytä millään mittareilla mielikuvaa, joka hänen ikäisistään vallitsee.
”Ikänuori, ei ikinuori”, lipsautti juontaja Ella Kanninen vahingossa Avun ja Sydänliiton Sydänristeilyllä tarkoittaessaan ikinuorta Aira Samulinia.
– Sieppasin heti sanasta kiinni – olen ikänuori tästä eteenpäin.
Airalla on noidan katse aavistaessaan, mihin asiaan pitää milloinkin tarttua. Se on karjalaisten sukujuurten, tietäjänaisten ja -miesten perua.
Aira Samulin on ollut kansanvalistaja vuosikymmeniä: hän on opettanut suomalaisia tanssimaan, ollut tukemassa mielenterveystyötä, ja nyt hän puhuu vanhusten kotona asumisen puolesta.
Ikänuori on ryhtynyt kodin turvallisuusteknologian mannekiiniksi. Hänen kotinsa on mallikoti siitä, millainen koti ikääntyvillä pitäisi olla.
– Olen kotona asumisen puolestapuhuja, oikein kansanvillitsijä! Jos kotona on turvallisuusteknologiaa, se helpottaa ikääntyvää ja hänen omaisiaan. Teknologian avulla omaiset saavat läheisensä aktivisuusraportin tietokoneelta, tabletilta tai vaikka matkapuhelimesta.
Airan asunnossa ja Hyrsylän Mutkan hoivatalossa on monenlaista terveysoperaattori OMAseniorin asentamaa turvallisuusteknologiaa, jota hän mielellään esittelee vieraileville ryhmille. Turvapalvelu kertoo, milloin yksin asuva saattaa tarvita apua. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kaatuminen tai voinnin äkillinen huononeminen.
– Ensi kesäksi on varattu jo 50 ryhmän vierailu Hyrsylän Mutkaan, ja otan vastaan ryhmiä myös Helsingin-kodissani. Eivät ne minua tule katsomaan, vaan kotini turvallisuuslaitteita.
Sosiaalista, avointa Aira Samulinia on helppo lähestyä, siksi ihmiset häntä rakastavat.
– En voi käydä salaa jääkaapilla tai jättää syömättä, sillä oveen sijoitettu tunnistin paljastaa, milloin ja miten usein olen oven avannut.
Ensin juodaan kahvia ruusukupeista ja syödään pullaa, jota on leiponut emännän pojantytär Kiti. Olohuoneen seiniltä katselee neljä suurikokoista Tuula Matevan maalaamaa muotokuvaa. Ne esittävät Seela Sellaa, Remu Aaltosta, Jorma Uotista ja Aira Samulinia.
– Taulut tulivat näyttelystä suoraan tänne, mutta lähtevät pian uusille omistajilleen, Aira kertoo.
Lapsenlapsilleen Kitille, Nikolle ja Suville sekä kahdelle lapsenlapsenlapselleen Aira Samulin on ylämummo.
Jälkipolviin liittyy myös kodin turvallisuusteknologia, joka asennettiin puolisen vuotta sitten.
– Nikon viisivuotias tytär Sienna halusi jäädä ylämummon luokse yökylään, mutta Niko empi. Siitä lähti idea, että minun on saatava turvallisuuslaitteita kotiini. Olen tietenkin sitä mieltä, ettei niitä olisi tarvittu, mutta perheen huolen takia niin on parempi, Aira Samulin nauraa.
Suomi on täynnä perheitä, joilla on huoli ikääntyvistä vanhemmista ja isovanhemmista.
– Useimmat ovat sitä mieltä, ettei minun mummoani laiteta vanhain- tai palvelukotiin – että kotona olisi parempi elää niin pitkään kuin pystyy! Turvallisuusteknologia ei sitä paitsi vie ihmisen yksityisyyttä.
Teknologian käyttäjä saa tietenkin valita omaiset, jotka ottavat vastaan turvallisuusteknologian välittämät tiedot.
Aira Samulin sanoo olevansa ikänuori nainen, joka on nyt ryhtynyt kotona asumisen mannekiiniksi.
– Jos kotona on turvateknologiaa, se helpottaa ikääntyvää ja hänen omaisiaan.
Kokemuksestaan Aira Samulin tietää, että omaisten on helpompi käydä tapaamassa läheisiään kotona kuin laitoksissa. Hän on käynyt vuosikymmeniä katsomassa nuorena skitsofreniaan sairastunutta tytärtään Pirjoa hoitolaitoksessa.
– Turvallisuusteknologia helpottaisi myös kehitysvammaisten ja mielenterveyspotilaiden kotona asumista.
Aira Samulin sanoo suoraan, ettei hän ymmärrä tekniikan yksityiskohdista mitään.
– Jotkut Nokian insinöörit tämänkin teknologian ovat kehittäneet.
Pääasia, että tekniikka pelaa: lipaston päällä on pieni, valkoinen keskuslaite, ”health operator”. Sen kautta tieto liikkuu.
– Tiedot liikkeistäni tai liikkumattomuudestani menevät pilvipalvelun kautta Kitille ja Nikolle.
Liikkeet tallentuvat jokaisen huoneen, myös pukeutumishuoneen, kylpyhuoneen ja vessan katossa oleviin liiketunnistimiin.
– Jääkaapissa ja ulko-ovessa on ovitunnistin, joka rekisteröi ovien avaamiset. Tunnistimeen syttyy vihreä valo, kun ovi aukaistaan, punainen, kun suljetaan. Jos olen viikon poissa, ja ulko-oven tunnistin ilmoittaa jonkun tulleen sisään, omaiset saavat siitä välittömän tiedon.
Jos Aira Samulinilta jäisi ulko-ovi auki, tieto menisi lapsenlapsille.
– Kun jääkaapin ovi pysyisi kiinni vuorokauden, he tietäisivät, että joku on vialla.
Pitäähän ikänuoren ylämummon syödä.
Mikki Hiiri valvoo keskuslaitteen vieressä, että teknologia pelaa.
Mielenkiintoisin vempain sijaitsee Aira Samulinin makuuhuoneessa, hänen sängyssään. Patjan ja petauspatjan välissä on kapea Emfit-merkkinen turvaliuska. Se rekisteröi nukkujan liikkeet tai liikkumattomuuden.
Aira Samulinilla on ”robotin” kanssa oikein kiva suhde.
– Yhtenä aamuna Kiti soitti. Hänen kännykkäänsä oli tullut tieto, että olin noussut ylös kello kuusi ja mennyt uudestaan nukkumaan. Niin teinkin! Ja Niko soitti Berliinistä, kun pilvipalveluun oli tullut tietoa liikkeistäni.
Turvaliuskan asentaminen maksoi kolmesataa euroa, kuukausimaksu on 49
euroa.
– Ei ole niin isoista summista kyse, etteikö jokainen perhe voisi yhden mummelin sillä kustantaa. Sitä paitsi, jokaisen kannattaa käyttää itse rahansa. Omaisten riidanaiheet vähenisivät, kun ei tarvitsisi riidellä perinnöistä.
Suurten ikäluokkien vanhetessa kotiin asennettava teknologia on Samulinin mukaan välttämätöntä.
– Yhä useammat elävät nykyään satavuotiaiksi, heidän lapsensa ovat 80- ja lapsenlapset 60-vuotiaita. Turvallisuusteknologia vähentää kotona asuvien ja omaisten pelkoja. Jos pelot häviävät miljoonalta suomalaiselta, se on iso helpotus. Yhteiskunnallisista säästöistä puhumattakaan, yksi vuodepaikka laitoksessa maksaa vuodessa
100 000 euroa.
Hän tietää, että kotona asuvan muisti säilyy parempana kuin laitoksessa asuessa, ja kotona tutussa ympäristössä tulee liikuttua.
– Olen kauhuissani lukenut uutisia vanhustenhoidon karmeasta tilasta, miten vanhuksia makuutetaan paikoillaan laitoksissa. Entä ne hirveät uutiset, että joku on kuollut kotiinsa eikä mikään hälytä omaisten huomiota?
Kodin turvallisuusteknologia on Suomen uusi vientituote, Aira Samulin uskoo.
– Minä teen osaltani ilmaista mainostyötä, mutta näitä innovaatioita ja yrittäjyyttä pitäisi tukea. ●
Lisätietoja: www.terveysoperaattori.fi, www.omaseniori.fi tai maksuton puhelin 0800 170300.
Teksti Liisa Talvitie, kuvat Satu Nyström
