Enpä olisi uskonut tätäkään näkeväni.

Seuraan sivusta, kun laulaja Frederik eli Ilkka Sysimetsä asettelee pukuhuoneen peilin edessä tekorintakarvoja paitansa alle. Hän pöyhii pilailupuodista hankkimaansa karvapehkoa ja arvioi katseellaan lopputulosta.

– Ehkä nämä ovat sittenkin vähän liian rajut? hän lopulta toteaa.

Ehkäpä.

Sitten hän kietaisee paksun kultaketjun ranteeseensa, oikaisee kauluksensa ja astelee valokuvastudion puolelle. Studion perällä, katosta roikkuvien diskopallojen ja kohdevalojen keskellä keikistelee toinen kotimaisen iskelmätaivaan kestotähti, laulaja Meiju Suvas.

Kaksikon yhteispelistä ei puutu tunnelmaa. Frederik ja Suvas poseeraavat kameralle vuosikymmenien tuomalla kokemuksella. He vaihtavat asentoja, tekevät keinuvia tanssiliikkeitä ja keimailevat minkä ehtivät.

Samalla he nauraa räkättävät toistensa pikkutuhmille vitseille. Monet jutuista ovat melko rasvaisia.

Tällaistako oli heidän elämänsä myös kultaisella 1980-luvulla?

Alkuvuodesta 1981 parikymppinen Meiju Suvas vastaa puhelimeen kotonaan Helsingin Oulunkylässä. Soittaja oli muusikkosäveltäjä Jori Sivonen.

Sivosella on Suvakselle ehdotus: hän tiedustelee, haluaisiko Suvas tulla laulamaan taustoja hänen iskelmätähti Frederikille kirjoittamalleen kappaleelle Titanic. Atlantin pohjassa möllöttävältä matkustajalaivalta nimensä lainannut diskokappale oli osallistumassa helmikuun 21. päivä järjestettävään Eurovision laulukilpailun karsintaan.

Totta kai hän halusi.

Malmin kauppaopistossa merkonomiksi opiskellut Suvas haaveili laulajanurasta, ja Sivosen tarjous kuulosti hänestä unelmien täyttymykseltä. Machomiehen maineessa ollut 35-vuotias Frederik oli yksi maan kuumimmista poptähdistä ja hänen kappaleensa Jos jotain yrittää, Kolmekymppinen ja Tšingis Khan olivat olleet edellisvuosien suurimpia hittejä.

– Se oli siihenastisen elämäni suurimpia juttuja, Suvas kuvailee työtarjousta 38 vuotta myöhemmin.

Titanicille kävi karsinnoissa lopulta kalpaten. Suomen euroviisuedustajaksi Dubliniin lähetettiin Riki Sorsan Reggae OK. Frederik sai tyytyä ammattilaisraadin käsittelyssä jämäsijoihin.

Suvakselle viisukarsinnat olivat sen sijaan onnenpotku. Hän päätyi laulamaan Frederikin taustoja seuraavan kahden kesän kiertueille.

Suvas kertoo kokemuksen olleen kasvattava – monessakin mielessä.

– Kyllä siellä kaikenlaisia juttuja näki. Kaikkea en kehtaa edes kertoa. Sitä bändin touhua katsellessa menetin tavallaan uskoni miehiin, hän sanoo ja naurahtaa.

1980-luku oli yltäkylläistä aikaa kotimaiselle populaarimusiikille. Artisteilla oli töitä enemmän kuin jaksoi tehdä, ja keikkapaikat olivat useimmiten päivästä riippumatta loppuunmyytyjä. Kotona ehti kiertueiden lomassa monesti vain piipahtamaan.

Frederik muistaa tehneensä vauhdikkaimpina kausinaan 350 keikkaa vuodessa.

– En kerennyt kuuntelemaan muiden tekemää musiikkia ollenkaan, ja olin ihan ulalla, mitä musiikkimaailmassa tapahtui. Kaikki aika meni kiertämiseen ja uuden ohjelmiston harjoitteluun.

Myös levyjen tekeminen oli 1980-luvulla taloudellisesti kannattavaa. Suvaksen läpimurtosingle Tahdon sinut oli vuoden 1982 suurimpia hittejä, ja samana vuonna julkaistua debyyttialbumia Meiju myytiin yli 50 000 kappaletta. Ensimmäisen solistivuotensa tuloilla Suvas osti itselleen auton ja ensimmäisen oman asuntonsa.

Töitä saattoi välillä olla liikaakin, Frederik arvioi.

– Itselläni koko vuosikymmen meni ihan sumussa. Sain lapsenikin 80-luvulla, mutta en muista niistä ajoista oikeastaan mitään.

Muistin temppuilun syy tosin saattaa piillä myös kosteassa juomakulttuurissa. Vielä 1980-luvulla muusikkopiireissä alkoholin suurkululutus oli enemmän sääntö kuin poikkeus, ja monilla vuosia jatkunut viinan kanssa läträäminen johti ongelmiin.

Vuosikymmenen suosikeista esimerkiksi Pate Mustajärvi, Olli Lindholm ja Martti Syrjä ovat kertoneet alkoholiongelmastaan. Juice Leskinen, Irwin Goodman ja Hurriganesin Cisse Häkkinen käytännössä joivat itsensä hengiltä.

Myös Frederikin alkoholinkäyttö oli holtitonta. Viikonlopun keikkamatkoilla Frederikillä oli tapana kantaa mukanaan mustaa nahkasalkkua, johon hän oli jemmannut kahdeksan Koskenkorva-pulloa. Viikonlopun päätteeksi salkku ammotti aina tyhjyyttään.

– En ollut 80-luvulla yhtään päivää selvin päin, Frederik myöntää.

Ei Suvaskaan täysin kuivin suin iltojaan viettänyt. Hänen kohdallaan juhliminen oli kuitenkin huomattavasti maltillisempaa. Frederikin toilailua Suvas kertoo seuranneensa huolestuneena vierestä.

– Sua ei saanut koskaan herättää aikaisin. Olit muuten vihainen kuin ampiainen.

Frederikiä ajatus huvittaa.

– Mullahan oli ihan hirveä krapula aina aamuisin.

Frederikillä riitti vientiä, mutta myös Suvaksella oli oma vannoutunut kannattajakuntansa. Toisin kuin kollegansa, piti Suvas aina näppinsä visusti erossa ihailijoistaan.

– En päästänyt heitä koskaan iholle, enkä olisi sellaista toisaalta halunnutkaan. Nämä olivat juuri niitä asioita, joita päätin tehdä eri tavalla, kun katselin vierestä sitä Reetun menoa, Suvas kertoo.

Suvaksen mukaan biletyskeikoilla ”meininki on yhä aika villiä”.

– Jengi elää vahvasti mukana, ja kaikenlaisia ehdotuksia satelee edelleen.

1980-luvun humuvuodet ovat taakse jäänyttä elämää, ja moni asia on toisin musiikkimaailmassa. Nykyisin keikkoja on tarjolla enää lähinnä viikonloppuisin, ja levymyynti on pudonnut murto-osaan entisestä. Samaan aikaan kilpailu artistien välillä on kiristynyt.

Myös Suvaksen ja Frederikin henkilökohtainen elämä on ehtinyt mullistua useaan otteeseen. Suvas on nykyisin kahden teini-ikäisen tyttären äiti. Harrastuksiin kuuluu vesijuoksua, koiran kanssa lenkkeilyä sekä mökkeilyä ja teatterissa käymistä yhdessä aviomiehen kanssa.

– Ihan sellaista tavallista elämää, Suvas kiteyttää.

Myös Frederikin arki on muuttunut melko seesteiseksi. Lapsiensa ja lapsenlapsiensa kanssa hän kertoo olevansa tekemisissä lähes päivittäin. Liikunnalliseen viikko-ohjelmaan kuuluu muun muassa uintia Tapani Kansan seurassa, tenniksen pelaamista ikämiessarjassa ja punttisalilla rehkimistä vähintään kolmesti.

Alkoholin käytön Frederik lopetti kokonaan vuonna 2012. Myös naisseikkailut ovat jääneet. Toissa vuonna häneltä päättyi 17 vuoden seurustelusuhde. Nyt ”junttidiskon kuningas” kertoo kaipaavansa vierelleen uutta elämänkumppania.

Olitko kertaakaan uskoton? Suvas utelee.

– En kertaakaan. Voitko kuvitella?

– No, en voi!

Vanhenemiseen kaksikko sanoo suhtautuvansa ristiriitaisin tuntein. Ikä tuo toki kokemusta, mutta toisaalta erilaisten kremppojen määrä kropassa on lisääntynyt. Varsinkin 73-vuotiasta Frederikiä fyysinen rapistuminen harmittaa.

Muutama vuosi sitten Frederik joutui sydämen rytmihäiriöiden vuoksi sairaalaan – liian kovan treenaamisen vuoksi.

– Kavereita tippuu koko ajan vierestä. Vanhoja äijiä tässä ollaan itsekin.

Suvas täyttää 22. tammikuuta 60 vuotta. Hän kertoo palkanneensa viime syksynä itselleen personal trainerin. Liikunnan lisäämisestä huolimatta hän on huomannut nukkuvansa huonommin kuin aikaisemmin.

– En saa välillä millään unen päästä kiinni, vaikka ennen nukuin kuin tukki. Kaikilla kavereillanikin tuntuu olevan vähän sama ongelma, Meiju harmittelee.

Myös Frederik kertoo kärsivänsä uniongelmista. Niiden syyksi hän arvelee epäsäännöllistä keikkaelämää. Sen vuoksi hänen unirytminsä on aivan koko ajan sekaisin.

– Ei siihen ole oikein mitään lääkettä. Päivisin on monesti kuin pahassa kankkusessa: hikoiluttaa, kädet tärisevät ja päässä heittää.

Keikkaelämää kumpikaan ei ole silti jättämässä. Suosiota riittää, ja yleisön edessä esiintyminen tuottaa molemmille edelleen nautintoa.

Frederikiltä ilmestyi marraskuun lopulla single Tinderella, ja ensi kesälle suunnitteilla on 50-vuotista uraa juhlistava kiertue.

Meiju Suvaksen seuraava single Suorinta tietä julkaistaan suoratoistopalveluissa 18. tammikuuta, ja tuleva syntymäpäiväjuhlakonsertti on vuorossa 23. tammikuuta Espoon Sellosalissa.

Yhteisistä keikoistakin kaksikolla on ollut puhetta.

Kun Suvakselta ja Frederikiltä kysyy, kaipaavatko he koskaan 1980-luvun vuosia, he vastaavat myöntävästi. Kukapa ei omaa nuoruuttaan joskus ikävöisi, kuten Frederik sanoo ja kertoo muiston viime syksyltä.

– Olin esiintymässä teekkareiden bileissä Otaniemessä. Siellä oli ihan mieletön fiilinki. Parikymppiset mimmit huusivat kylpypaljusta rinnat paljaina: ”Reetu tänne mukaan.” En perkele kehdannut mennä. Mutta samalla mietin, että jos nyt olisin parikymmentä vuotta nuorempi…