Uudessa eduskunnassa kunnon jytky oli se, että naisia valittiin historiallisen paljon. Heitä on nyt 93. Pirkanmaan vihreiden ääniharavaksi nousi myös nainen, 24-vuotias opiskelija Iiris Suomela, 4 872 äänellä.

Mitä siis tuore kansanedustaja miettii menestyksestään?

- Koko ajan sen ajan, jolloin olen ollut mukana politiikassa, olen miettinyt paikkaani ja sitä, mihin minusta olisi. Minuun on usein luotettu enemmän, kuin olen itseeni luottanut, joten tällä hetkellä päällimmäinen tunne on lienee kiitollisuus. Tätä ei näet nähdä niinkään yksilöasiana vaan enemmänkin nuorten naisten nousun kiteytymänä, mikä tuo politiikkaan kaivattua muutosta. On mahtavaa olla mukana siinä.

Ikä on pelkkiä numeroita. Nuoresta iästään huolimatta Iiris Suomela on ollut aktiivisesti politiikassa mukana jo vuodesta 2013, jolloin hän liittyi Vihreiden puolueeseen. Vuonna 2015 hänet valittiin Tampereen vihreiden nuorten puheenjohtajaksi. Tällä hetkellä Suomela on Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja sekä Tampereen yliopiston hallituksen jäsen. Politiikan ohella hän viimeistelee parhaillaan sosiologian gradua Tampereen yliopistolla ja opiskelee sosiaalitieteiden lisäksi politiikan tutkimusta ja taloustiedettä.

- Mutta hallintotieteiden opinnot ovat jääneet vähemmälle, kun piti vähän karsia sivuaineita, Suomela naurahtaa.

Kiinnostus yhteiskuntaan ja asioiden vaikuttamiseen alkoi jo pienenä tyttönä.

- Niihin aikoihin ympäristökasvatusta alettiin tuoda kouluihin ja aloin olla huolestunut siitä, että jos banaaninkuoret joutuvat kaatopaikalle, niistä syntyy metaania, joka edesauttaa ilmastonmuutosta. Paljon vaikutti myös se, että näimme näytelmän, jossa oli Metaanipeikko-niminen hahmo, Iiris Suomela kertoo.

Teini-iässä hänen ensimmäinen kesätyö oli Greenpeacen feissarina. Yliopistossa hän lähti etsimään aktiivisemmin jotain paikkaa, jossa voisi vaikuttaa asioihin.

- Eräänä iltana menin vihreän puolueen uusien iltaan ja heti tuli sellainen olo, että tässä se on: tämä on mun porukka.

Toinen ”oma porukka” on perhe, joka auttoi ja tuki koko kampanjan ajan. Suomelalla on kaksi pikkuveljeä, myös serkut ovat läheisiä.

- Koska isä oli Nokialla töissä, asuimme välillä ulkomailla. Ensin Saksassa, sitten Englannissa. Siinä välissä palasimme Suomeen ja asuimme isovanhempien kanssa. Kun aloitin lukion, hain kansainväliseen sisäoppilaitokseen ja pääsin.

Vuonna 2013 Suomela valmistui IB-ylioppilaaksi UWC Atlantic Collegesta Walesista.

Tulevalla kansanedustajalla on kolme teemaa, joihin hän haluaa panostaa: ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, rasismin vastustaminen sekä koulutuksen yhdenvertaisuuden edistäminen.

- Ilmastonmuutos oli ensimmäinen, mutta tasa-arvo, ihmisoikeudet sekä feminismi nousivat pian sen rinnalle. Muistan, kun äiti vei katsomaan Minna Canthin Työmiehen vaimoa ja sen myötä aloin tajuta, että panostamalla meidän hyvinvointivaltion kehitykseen ja koulutukseen, voidaan tasa-arvon nostamisen lisäksi purkaa myös muuta eriarvoisuutta.

Suomela sanoo, että koulutus on keskeinen väline kehittää yhteiskuntaa, koska sillä on erityinen asema yhdenvertaisuuden edistämisessä: mahdollisuus valita oma suuntansa varallisuudesta, perhetaustasta ja kotikunnasta riippumatta kuuluu jokaiselle.

- Ihmisiä on kohdeltava ihmisinä – yhdenvertaisina, tuntevina, ajattelevina ja kykeneväisinä; yhtä arvokkaina kansalaisuudesta, uskonnosta ja ihonväristä riippumatta. Politiikassa tämä tarkoittaa inhimillisempää ja avoimempaa maahanmuutto- ja etenkin pakolaispolitiikkaa.

- Me kaikki hyödymme siitä, että maahanmuuttajat hyväksytään yhteiskuntamme täysivaltaisiksi ja yhdenvertaisiksi jäseniksi, ovat terveitä ja saavat kouluttautua ja tehdä töitä.

Suomela on toinen alullepanija Suostumus2018 -kansalaisaloitteessa, joka tähtää rikoslain uudistamiseen niin, että ilman toisen suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys olisi aina raiskaus.

Moni moittii uusia, nuoria kansanedustajia naiviudesta ja sinisilmäisyydestä: kuinka muka yksi ihminen pystyisi vaikuttamaan eduskunnan valtavassa koneistossa.

Iiris Suomela näkee asian toisin.

- Eduskunnassa vaikuttaminen vaatii toimintaa siellä sisällä, mutta myös kansanedustajuuden ottamista haltuun: se on vaikuttamalla itse, mutta antamalla myös muille mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluiksi.

- Meillä on hienoja esimerkkejä nuorista kansanedustajista, jotka ovat kutsuneet eduskuntaan vierailijoita, käyneet puhumassa ja varmistaneet, että ainakin oman puolueen nuorisojärjestön ääni kuuluu. He ovat ymmärtäneet, ettei se ole pelkästään Oma Paikka vaan kuuluu myös sille yhteisölle, jonka avulla eduskuntaan on päässyt. Jokainen kansanedustaja on osa jotain isompaa.

Jännittääkö silmätikuksi joutuminen?

- Olen klassillinen kympin tyttö eli haluan hoitaa asiat hyvin ja olla hirvittään tarkkana siitä, miten toimin. Monesti kympin tyttöjä parjataan, mutta kansanedustajuus vaatii tietynlaista tarkkuutta. Siellä ollaan tuhansien ihmisten äänillä ja valtavalla vastuulla tekemässä töihin.

- On osattava erottaa asiallinen kritiikki asiattomasta.

Iiris Suomela ihailee useita kansanedustajia, mutta nostaa esiin Satu Hassin.

- Minulta on kysytty, miten pysyä nöyränä ja uskollisena omille arvoilleen? Satu Hassi on tästä loistava esimerkki. Hän on myös valovoimainen, ahkera ja upea ihminen. Näitä kokeneempia, jotka buustaavat meitä nuoria, antavat tilaa ja auttavat alkuun tällä polulla.

Uutena kansanedustajana Iiris Suomela odottaa yhteistyötä muiden ympäristön-, ilmaston - ja ihmisoikeuksien puolustajien kanssa.

- Ja kun Suomen kolmas EU-puheenjohtajana alkaa pian, sen myötä olisi myös hienoa nähdä kansainvälisempi Suomi sekä kansainvälisempi tapa tehdä politiikkaa. Ei me täällä yksin olla ja päätetä, Iiris Suomela sanoo.

Historian nuorin eduskuntaan valittu oli Erkki Liikanen, joka pääsi eduskuntaan 21-vuotiaana vuoden 1972-vaaleissa