Vau mikä maisema! Paltamossa sijaitsevan Jättiläisenmaan ”birdhouse-huoneiden” ikkunanäkymille ei helposti löydy Suomesta vastinetta. Mökit on rakennettu vaaran laelle, ja edessä avautuu esteetön näkymä niin pitkälle kuin silmä kantaa.

Ihmisen kädenjälki ei kainuulaisessa maisemassa juuri näy. Kaikkialla on vain metsää ja järviä. Kun auringonlasku värjää kaiken punertavaksi, tuntuu kuin katsoisi jotakin Afrikan savannia. Enää ei ihmetytä, miksi paikan omistaja Vesa Homanen sanoi saapuessamme, että tänne ei ole tultu nukkumaan. Tällaisena valoisana kesäyönä tekisi mieli istua koko yö tuijottamassa ikkunasta ulos.

Joskus tulee harmiteltua, että Suomessa ei ole vuoria, mutta kyllä tällaiselta 60 metrin korkuiselta vaaraltakin on yllättävän mahtavat näköalat.

Luksuksen tuntua lisää se, että jokaisessa mökissä on oma sauna. Oleskelu­tilassa on myös pieni keittiö. Se on hyvä, sillä hotelli­keskuksen ravintola on auki iltaisin vain tilauksesta. Aamupalakorin saa mökkiin toimitettuna. Ulkona soi kaiken aikaa linnun­laulusinfonia, eikä ihme: ympäröivän Kivesvaaran maastoon on asennettu noin 400 linnun­pönttöä eri lajeille.

Kivesvaarantie 40, arcticgiant.fi

Alhaalla kimaltelee lampi, josta nousee lähes 20 metriä korkea pystysuora kallio. Vesi heijastaa maiseman ja saa seinämän näyttämään vielä korkeammalta. Kallion kyljessä kasvaa männynkäkkäröitä. Ihmetyttää, miten ne pysyvät siinä, kun alla ei ole maata, johon juuret voisivat tarttua.

Noin kilometrin pituinen Hiidenportin rotko on yksi Kainuun vaikuttavimmista luontonähtävyyksistä. Se on myös antanut nimen Hiiden­portin kansallis­puistolle ja on sen suosituin nähtävyys. Retki kannattaa aloittaa alueen pohjois­osassa sijaitsevan Palolammen parkkipaikalta. Tänne saapumiseen tarvitaan oma auto, sillä kansallispuistoon ei ole julkisia liikenneyhteyksiä.

Merkitty polku ohittaa ensin kauniin lammen ja kiemurtelee metsässä, kunnes tullaan rotkon alkupäähän. Portaat nousevat korkean kallion reunalle, josta alkaa rotkoa seuraava kävelyreitti.

Tuntuu, kuin patikoisi keskellä luonnon tilataideteosta. Mahtipontinen maisema vain jatkuu ja jatkuu. Yhdessä kohtaa kallio on sortunut kiviröykkiöiksi rotkon pohjalle ja toisessa paikassa alhaalla on suolampi, jonka keltavihreä väritys luo psykedeelistä tunnelmaa. Pudotus on ajoittain huimaava, mutta onneksi välissä on köysiaita. Lopussa polku vie alas Porttilammelle, jonka laavulla voi pitää evästauon ja palata sitten takaisin samaa reittiä.

Muihin Kainuun luonnonihmeisiin lukeutuu Puolangan Hepoköngäs, yksi Suomen korkeimmista vesiputouksista (noin 24 metriä). Se on saanut nimensä siitä, että laskee alas kalliolta valkoisena pärskien kuin hevosen häntä. Linnuntietä 10 kilometrin päässä on toinenkin hieno vesi­putous, Suomen oloissa harvinainen kaksi­haarainen Komulanköngäs.

Hiidenportintie 86, luontoon.fi/hiidenportti

Hepokönkääntie 22, luontoon.fi/hepokongas

Komulanköngäs, Hallanmaantie 65

Kainuun reissulla kannattaa viettää ainakin yksi yö Vuokatin kupeessa sijaitsevassa Haapala BnB:ssä. Se toimii vanhalla maatilalla, jonka omistaa sama suku jo viidennessä polvessa. Majoitus­toiminta alkoi 2018, ja huoneita löytyy sekä yli 150-­vuotiaasta pää­rakennuksesta että moderneista uudistaloista.

Sisustus on tyylikäs ja kunnioittaa paikan henkeä. Uudella puolella tunnelma on skandinaavisen minimalistinen, vanhalla puolella taas löytyy tilaan sopivia antiikki­huonekaluja. Uusissa huoneissa on myös oma pieni terassi ja riippumatto, johon voi asettua lepäämään ja katselemaan ympäröivää peltomaisemaa.

Haapala BnB:n yhteydessä toimii Kainuun ainoa pienpanimo. Se käyttää paikallisia raaka-aineita, ja puodista voi ostaa mukaan vaikkapa Korpikuusen kuiskaus -oluen, johon makua antavat kuusen­kerkät. Syksyisin tehtävä Himskatin hapan taas on sesonkijuoma, johon käytetään pihapiirissä kasvavia pihlajanmarjoja.

Moni tulee myös syömään Haapalan ravintolaan, joka tarjoaa mainiota lounasta ja iltaisin á la carte -annoksia. Niistä nautitaan tietysti talon omien oluiden kera. Majapaikan uusin houkutin on viime vuonna valmistunut moderni hirsi­rakenteinen sauna.

Haapala BnB. Haapalantie 3, haapalabnb.fi

Vahva ehdokas maakunnan viralliseksi kesäkaupungiksi on Sotkamo. Siellä sijaitsee esimerkiksi Kainuun Rivieraksi kutsuttu Hiukan uimaranta. Sapso­järven rannalla sijaitseva paikka tarjoaa myös silmäniloa. Vuokatin rinteet nousevat horisontissa, ja tasaisen osuuden jälkeen ranta kohoaa kauniiksi harjuksi, jonka päällä kasvaa mäntyjä. Uimarannan vieressä on pesäpallostadion, jossa voi käydä katsomassa Sotkamon Jymyn kotipelejä.

Kesä-Sotkamossa kannattaa tehdä jäätelö­retki Huuskolan Jäätelön kahvilaan, joka sijaitsee maaseutumaisemassa, noin 20 minuutin ajomatkan päässä keskustasta. Tuotteet tehdään paikan päällä, ja täältä löytyy vinkeitä makuyhdistelmiä, kuten puolukka- tai tyrnijäätelöä. Suosittuja ovat myös aikuiseen makuun suunnitellut viskijäätelöt ja muut vastaavat. Kesäillan kruunaa nousu Vuokatin­vaaran huipulle maisemia ihailemaan. Sieltä löytyy koristeellinen näköala­paviljonki, jonka kaiteisiin romantikot ovat kiinnittäneet rakkaus­lukkojaan.

Hiukan uimaranta. Tervatie 3, Sotkamo

Huuskolan Jäätelö. Huuskonniementie 19, Vuokatti

Kajaanin keskustan laidalla, matalassa laatikkomaisessa liike­rakennuksessa majailee yksi Suomen suosituimmista katumuoti­merkeistä. R-Collection on vuonna 1978 perustettu perhe­yritys, jonka moni muistaa muun muassa anorakeistaan. Viime vuosina firma on lähtenyt uuteen nousuun, ja sen logolla varustettuja college­paitoja näkee tuon tuosta Etelä-Suomen kaupunkien kaduilla.

Ei siis ihme, että tehtaanmyymälässä riittää säpinää tavallisena kesäkeskiviikkona. Rekeissä on esillä sekä tuotannossa olevia vaatteita sekä yksittäisiä mallikappaleita, joita ei mistään muualta löydy.

Vaatteiden nimissä näkyy kotiseutuylpeys: Kainuu, Hossa, Korpi… Oven vieressä on esillä poptaidehenkinen mallisto, jonka värikkäät kuvitukset on tehnyt taiteilija Teemu Keisteri. Myös ikisuosittuja anorakkeja saa edelleen.

Kasarminkatu 8, r-collection.fi

Jo aulassa alkaa naurattaa, kun katselee myynnissä olevien tuotteiden nimiä. Tarjolla olisi esimerkiksi ”Ei tarvi minun takia keittää”-kahvia. Olemme Puolangan pessimistitalossa, yhdessä Kainuun erikoisista kulttuuri­nähtävyyksistä.

Puolanka on tullut tunnetuksi pessimisti­päivistään, ja nykyään kylässä toimii myös tämä pessimistikeskus. Kävijöitä riittää. Piha on täynnä autoja ja lounaskeittokin on tältä päivältä loppunut. Toissa vuonna pessimistituotteiden myynti kymmenkertaistui.

Puolangan pessimistien toiminnanjohtaja Tommi Rajala kertoo, että suosio perustuu heikkouksien kääntämiseen vahvuuksiksi.

”Puolanka on Suomen syrjäisimmän maakunnan syrjäisin kolkka, jonne kukaan ei koskaan tule. Paitsi nyt tulee. Tämä on ihan kummallista”, Rajala ihmettelee.

Kulttuurikeskuksen pastellinsävyisessä ”Elämä on lahja”-kahvilassa on pitsiset pöytäliinat, kukkia maljakoissa ja nätit mummolahenkiset huonekalut. Tiskiltä voi tilata täällä leivottua piirakkaa ja vaikka lasin viiniä.

Täysin erilainen kulttuurikeskus löytyy puolen tunnin ajomatkan päästä, Paljakan luonnonpuiston kupeesta. Siellä sijaitsee taiteilijoiden ja tieteilijöiden pyörittämä Mustarinda-talo, jossa järjestetään kesäisin taidenäyttelyitä ja pidetään kahvilaa. Ullakkokerroksessa on konsertteja ja luentoja.

Talon läheltä lähtee luontopolku Paljakan­vaaran näköalatornille, jonka huipulta avautuu komea maisema Kainuun vaaroille. Musta­rindan tapahtumatarjonta ja aukioloajat kannattaa varmistaa netistä ennen visiittiä.

Pessimistitalo. Ouluntie 26, puolanganpessimistit.fi

Mustarinda. Paljakantie 61, mustarinda.fi

Suomussalmelaiselta pellolta löytyy yksi Suomen tunnetuimmista ympäristötaideteoksista. Valtatie 5:n laidalla seisoo tuhatkunta variksenpelättimen kaltaista hahmoa, joilla on turvepäät. Kaksi kertaa vuodessa ne saavat uudet vaatteet, ja ensisilmäyksellä näyttääkin siltä, kuin pellolle olisi levitetty jonkin kirppu­torin koko valikoima.

Hahmojen seassa kävellessä silmä bongaa ensin paitojen, housujen ja takkien kirkkaat värit. Sitten huomion kiinnittävät asusteet: helmikaulanauhat, vyölaukut ja lippikset. Seuraavaksi mieli alkaa kuvitella jokaiselle hahmolle oman luonteensa. Siinä on ihan selvästi hienostorouva, tuossa taas vanha maalaisukko ja siellä rakastavaiset käsi kädessä.

Hiljainen kansa on myös kesäisin yksi Kainuun parhaista taukopaikoista. Piha­katoksessa paistetaan herkullisia muurinpohjalettuja, joiden kanssa voi nauttia nokipannukahvit. Kodikkaan tuvan puolella taas on katettuna keittolounas, johon kuuluu runsas salaattipöytä. Kaikki on itse tehtyä, laadukasta ja herkullista.

Viitostie 547, niittykahvila.fi

Yläkerran ikkunasta alkaa kaikua ulos kadulle senegalilainen kansanmusiikki. Terassilla maistellaan muikkukukkoa ja siemaillaan päälle valkoviiniä. Nyt on kansainvälinen tunnelma!

Kuhmo tunnetaan kulttuuripitäjänä, jonka tapahtumista kuuluisin on joka­kesäinen kamarimusiikkifestivaali. Me olemme osuneet kaupunkiin kansan­musiikkijuhla Sommelon aikaan, ja parhaillaan viereisessä rakennuksessa esiintyy kuhmolaismuusikko Sakari Kukko yhdessä senegalilaisen Meissa Niangin kanssa.

Nautimme avoimista ikkunoista ulos kuuluvasta musiikista ja herkuttelemme talon alakerrassa toimivan Kaesan kotileipomon tuotteilla. Tunnetuimpia niistä ovat puolukka-perunatäytteiset rönttöset sekä muikulla tai lohella täytetyt avokukot. Ruiskuoreen leivottu pullea avopiiras on herkullinen iltapala, varsinkin kun sen lämmittää ja sipaisee päälle vähän voita.

Yläkerran klubitila on kohtaamispaikka, jossa järjestetään taidenäyttelyitä. Isompia konsertteja pidetään Kuhmo-talossa, jonka suureen saliin mahtuu lähes 700 katsojaa. Muihin kaupungin kulttuuri­kohteisiin lukeutuu kulttuurikeskus Juminkeko. Hienossa modernissa puurakennuksessa on vaihtuvia näyttelyitä Kalevalaan ja karjalaiseen kulttuuriin liittyen.

Kaesan kotileipomo. Kainuuntie 87, kaesankotileipomo.fi

Kuhmo-talo. Koulukatu 1, kuhmotalo.fi

Juminkeko. Kontionkatu 25, juminkeko.fi

Oranssiin Hüsker Dü -yhtyeen paitaan pukeutunut mies siemailee kahvia katuterassilla, jonka tuolit ja pöydät ovat eri värisiä. Jalkakäytävään on maalattu värikästä mattoa muistuttava koristelu. Tämähän on kuin Kainuun Berliini! Vain rakennuksen kylkeen maalattu teksti ”Leipurin riihikahvila” palauttaa ajatukset takaisin Kajaanin keskustaan.

Vaikka ensivaikutelma on suorastaan trendikäs, paikalla on pitkä historia. Vuonna 1913 aloittanut Pekka Heikkisen leipomo ja kondiittoriliike eli ”Pekkis” on kajaanilainen instituutio, joka tunnetaan etenkin puu-uunissa valmistetusta ruisleivästä. Se tehdään yli satavuotiaaseen juureen.

Perheyritystä pyörittää jo neljäs sukupolvi. Toimitusjohtajana työskentelevä Kaisa Marin on asunut muun muassa Yhdysvalloissa ja Tšekissä. Nyt paluumuuttaja haluaa elävöittää Kajaania. Leipomo on ollut esimerkiksi mukana järjestämässä sen edessä kulkevan Välikadun valtausta, jota Marin kuvailee ”kaupunki­anarkiaksi”.

Sisällä leipomonmyymälässä tunnelma on kuitenkin sivistyneen rauhallinen. Herkulliset pullat ja leivonnaiset ovat nätisti vitriinissä, ja mukaan voi ostaa vaikkapa Oulujärvellä sijaitsevan Ärjänsaaren mukaan nimetyn ärjän­leivän.

Välikatu 7, pekkaheikkinen.fi

Suomussalmen kirkonkylällä toimiva Wanhan Kalevan Baari on harvinaisen hyvin säilynyt esimerkki entisajan matkustajakodin baarista. On puupanelointia, kokolattiamattoa ja nostalgista 60-luvun henkeä. Nykyinen yrittäjä Heikki Juntunen kertoo, että sisustuksen säilyminen on pitkälti hänen isänsä ansiota.

”Isä veti paikkaa 54 vuotta. Hän oli perinteinen kainuulainen jäärä. Jos joku ehdotti, että pöydät pitäisi vaihtaa, isä vastasi ’no tuumitaan’.”

Tuolit ovat alkuperäiset ja pöytälevyjen mustat täplät siltä ajalta, kun sisällä sai vielä tupakoida. Juntunenkaan ei aio sisustukseen koskea, vaikka tuolit on hitsattu kasaan ”sen seitsemän kertaa”.

Nyt Wanhan Kalevan Baari on ­olutkuppila, mutta aikoinaan takaosassa oli jopa pöytiin­tarjoilu. Seinällä roikkuu kirjailija Ilmari Kiannon valokuva. Suomussalmella sijaitsi hänen taiteilijakotinsa Turjanlinna, ja Wanhan Kalevan Baari oli Kiannon kantapaikka.

Kainuuntie 24, facebook.com/WanhanKalevanBaari